keskiviikko 24. tammikuuta 2007

Vähän musta ja mun kamelistakin

Koska tämä bloggaaminen on niin himo(sic!)kasta, ajattelin kertoa vähän itsestänikin. Elämäni täyttää viihde; sekä aikuisviihde että yleisempikin viihteily. Muun ajan mä teen duunia ja pankista löytyy lastuakin aika huolella. En kai muuten asuis Helsingin eteläisimmässä kaupunginosassa. Pidän reissaamisesta kanssa mutta en jaksa enää mitään semidorkaa reppumatkailua. Ei todelliset gimmat lämpene reppumatkailijoista. Yleensä asustelen sviiteissä.

Olen huomannut, että mirmeleiden metsästys on helpottunut näin mesestyksen aikana huomattavasti. Olenkin löytänyt muutamia tytskiä jo mesen kautta, enkä tarkoita mitään suttusta lähiöpiparia vaan todellista kuumaa ulkomaalaista lihaa. Ei sillä, että suomalaisissa naisissa mitään vikaa olisi, mutta jotenkin tuo etelänmaalaisuus pistää mun mehut liikkeelle.

Työ on turruttanut tunteeni siten, että perverssillä tavalla parhaaksi kaveriksenin on muodostunut kameli, siitä tuo nimikin. Sen kanssa me jaetaan kaikki.

Arvatkaa miten se yh-helppo saatiin aamulla katoamaan? Se kyseli peiliä ja ilmoitin, että hissin seinästä löytyy. Heh.

1 kommentti:

Anonyymi kirjoitti...

Ei pysty oikein asettuun niiden tasolle jotka asuu Tehtaankadun pohjoispuolella. V*tun Lappi! Gastronautti polkee tietty ja KUNNON ravintolat on vieressä. Tosin niitäkin harvassa, ei jaksa aina Saslikissa karhua vetää huuleen...